Olen selvästi sosiaalisen median alistettu ja väärinkohdeltu orja, kun ensimmäinen asia mitä aamulla pitää tehdä, on ottaa muutama selfie. Ihan vain siksi, koska voin ja minulla on vapaa tahto, vaikka olenkin koukuttunut jakamaan elämäntarinaani teille, rakkaat ihmiset, täysin ilman mitään syytä tai varsinaista tarinaa. Sen sijaan voitte ihastella pärstääni ja sen muuttuvuutta kuvasta toiseen.
Joka tapauksessa: kirjoitukset ovat tältä keväältä ohi! Suuri stressini on haihtunut ja kadonnut, joten ehkä tämä elämä taas tästä lähtee rullaamaan. Tänään on vuorossa näytelmän ensi-ilta ja ensi viikolla sitten erakoidun laavulle pariksi päiväksi makuupussin ja järjettömän vaatekerraston kanssa kalastamaan, kirjoittamaan ja kökkimään nuotion ääressä. Todennäköisesti myös nukun pirusti, mutta toveri lupasi tulla tervehtimään jossakin vaiheessa, joten olen aika lailla innoissani tästä suunnitelmasta. Olen metsäläinen.
Täytyy vain muistaa ladata kamera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti